Paluu studioon

Rankkuri palasi siis hiljalleen studioon Espoon Leppävaaraan pääsiäisbakkanaalien jälkeen. Studiona toimii tila-akustiikaltaan hämmästyttävä Rankkurin treenikämppä, jossa Bossin BR-1600 hurisee hiljalleen taltioiden mitä pöyristyttävämpiä musiikillisia visioita ja soittoteknisiä suoritteita. Napo oli käynyt ennen pääsiäisen keikkoja vetämässä narulle laserin tarkat kompit neljään kappaleeseen. Keikkojen jäljiltä rumpusetti on vielä paloina studion lattialla ja mikit Kuninkaantien ABC:n käymälässä urheilusukkiin kätkettyinä. Kaiken lisäksi viikonlopun nauhoitussessioiden aikaan rumpalimme eksistoi jossain aivan muualla bonjour-puvussa monokkeli silmällä sikaria poltellen.

Studiossa kahvinkeitin oli homeessa. Miksi sama kahvinkeitin kasvaa kotona sinistä ja treeniksellä oranssia hometta? Kumman väristä hometta keitin kasvoi studiossa? Näihin kysymyksiin oikein vastanneiden kesken arvotaan mahtava Rankkuri-paita! Vastaukset kommentteina blogiin tai sähköpostilla Rankkurin postilaatikkoon.

Rumpujen rakenteellisen alennustilan ja rumpalistin läsnäolon puutteen vuoksi katsoimme parhaaksi nauhoitella bassoja ja koskettimia. Studion nurkasta löytyi vanha uhkaava kapistus, joka valjastettiin rohkean kokeilun kautta onnistuneeksi osaksi bassokitaran äänentoistoa. Synteettinen ääni puolestaan naruutui linjasisääntulon kautta. Murska oli kuin liekeissä hurjien saundien ja sämplerin suvereenin käytön kanssa. Nauhoitimme bassot työnimillä Suden Hetki ja plaaplaa plaa...

Onneksi sessioissa tapahtui myös jotain täydellisen pöyristyttävää! Ystävämme Bruno, joka marinoi oliiveja ja latva-artisokkaa viereisessä tilassa, evaporoitui ilmaan hirvittävän Tuomion Äänen saattelemana. Rohkea Rankkuri ryntäsi studiosta ulos piknikkoreineen, voileipineen, suklaalevyineen ja termoskannuineen. Mikit asemiin, parit kung fu -liikkeet ja yhä jatkuvaa Tuomion Ääntä nauhoittamaan. Ääni oli jotain inhimillisen käsityskyvyn ylittävää. Allekirjoittaneella oli vielä parsakaalia korvissa, joka suojasi edes hiukan ylimaalliselta ääneltä, mutta silti pelkäsin enemmän kuin olen koskaan aiemmin mitään pelännyt. Näin Keisarin silmien muljahtelevan hulluuden ravistuksissa ja Murskan kaulaverisuonten pullistelevan. Kummatkin olivat selvästi tiedottomassa tilassa. Huomasin parsakaalin tippuvan korvastani ja ymmärsin pienen hetken jotain ääneen totaalisen hirvittävyyden todellisesta olemuksesta. Ennen tajuntani pimentymistä näin Sen.