sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Rakas päiväkirja,


Pahoittelemme vähäisistä päivityksistä viime kuukausien aikana. Kesäsuhde naapuripöydän poplaritakkien kanssa venyi lokakuun alkuun. Kun tunnelma on sydäntälämmittävän hyvä ja rakkauden liekit nuolevat gluteus maximusta, ei kyynisinkään Rankkuri ole kykenevä siihen nerokkaan julmaan observaatioon, johon te rakkaat lukijat olette tottuneet. Pieni katsaus menneisiin tapahtumiin on kuitenkin paikallaan.


Lepakkomiehessä sukellettiin 4.8. vuoteen 1979 ja suojelupoliisillisissa juhlatunnelmiin. Itse Seppo Tiitinen toimi tilaisuuden juhlapuhujana, ja kuulimme Suomen uusista uraauurtavista vastavakoilu- ja turvallisuustyödoktriineista.


Lähettäjä Kolera-kenneli


Libertéssä koettiin suurta urheilujuhlaa 2.9. nyrkkeilyn merkeissä. Suosikkinne puolusti uljaasti keskisarjan mestaruutta, mutta hävisi finaaliottelun Näkymättömälle kädelle. Revanssi on odotettavissa.


Lähettäjä Kolera-kenneli


Semifinalissa tehtiin 30.9. uraaurtavaa lääketieteellismoraalista tutkimusta. Akustinen rokote syrjäyttänee Pfizerin lääkeyhtiöiden kärjestä kun taistelu jokatalvista apatiaepidemiaa vastaan sytyttää syksyn kassavirrat. Lääkepatenttia on haettu.


Lähettäjä Kolera-kenneli


Lähettäjä Kolera-kenneli


Rankkuri kiittää mukana olleita yhtyeitä. Kiitos Stasi, The Enemy Pilot, Trigger Happy, Moderni Elämä ja Chestburster! Sekä suuri kiitos konserttiyleisölle!

tiistai 20. heinäkuuta 2010

17.7.: Kesäjuhlia ja antropologiaa Tusbyssa

Taas oli aika pakata backline pakettiautoon ja jauhaa baanalle. Tällä kertaa Rankkuri ei pysähtyisi kotikaupunkinsa muurien sisäpuolelle. Tällä kertaa mentäisiin pidemmälle, aina New Orleansiin. Tunnelmaan virittäydyttiin kannabiksella ja voodoomaskeilla. Kumijalat nielivät kuumaa asfalttia. Soiden primitiivinen rytmi tahditti matkantekoa. Pian sielu irtosi ruumiista. Sielu oli jokisuistolla, ruumis Tuusulassa.

Parvekkeella poppamies ja seremoniamestari. Kädet huitoivat ilmaan. Keskustelu virisi alkukanteisilla viittomilla ja murahduksilla. Esitteli itsensä. Foneettisesti kotikielellemme käänneettynä: A-Lex I. Tarjosi kulhosta veren väristä juomaa. Luultavasti rituaaliverta ja DMT:tä. Alkuasukkaat kiipeilivät puissa ja alkukantaisten rakennusten katoilla. Pelko oli todellista.

Rankkuri pyrki olemaan ripeä kasatessaan välineistöään ja pitämään jatkuvan katsekontaktin alkuperäisasukkaissa. Yhtye katseli peloissaan kun teräviin keppeihin ja primitiivisiin nuoliin hierottiin murskattua myrkkykatkoa. Oli parasta olla nopea ja hyvä.

Lähettäjä Kolera-kenneli


Sähköt toimivat! Tuusulalaisten hämmästyneet, pelonsekaiset katseet olivat naulaantuneet Rankkuriin. Synkopoidut rytmit saivat alkuasukkaat heilumaan villisti ja huutamaan primitiivisellä kielellään riemastuneita ulvahduksia. 40 minuuttia myöhemmin luottamus oli voitettu, ainakin hetkellisesti. Välineistöä oli koeteltu äärirajoilla ja tilanteet olivat olleet äkillisiä ja vaarallisia. Antropologinen tutkimus voisi alkaa, mutta luottamus ei perustunut vakaalle pohjalle. Jokainen virhe voisi koitua kuolemaksi.

Lähettäjä Kolera-kenneli

Yön pimetessä uudet ja vaaralliset päihteet saivat yhtyeen sekavuuden tilaan. Ihmissyöjien silmät harottivat yhtyeen hyvin rakentuneen lihan perään. Pakko paeta! Tutkimus oli pakko jättää kesken. Uskollinen automobiili kaahasi jo Kantatie 45:llä ennen kuin kahden urhean tutkimusmatkalijan puuttuminen huomattiin. Kullervo ja Napoleon olivat jääneet verenhimoisten villien kylään. Tatuoitu nainen oli kuskina päättäväinen. Palaaminen ei ollut enää vaihtoehto. Toivomme parasta, pelkäämme todennäköistä.

lauantai 15. toukokuuta 2010

Suvilahti 15.5.

Rankkurin viihdevankkuri nyrjähti taas liikenteeseen kesken mitä lupaavimman lauantaisiestan. Tällä kertaa suuntana oli 150-vuotissyntymäpäivät. Rankkuri varustautui syntymäpäiväsankarin kohtaamiseen kertaamalla perusoppimäärän rappeumasairauksista, kasvaimista, sisällissodan kuulumisista sekä muista kunnioitettavaan 150 vuoden ikään ehtineen ihmishenkilön mielenliikutuksista.

Telekommunikaattorilla kommunikoidessaan Keisari sai haltuunsa tärkeän informaation, jonka mukaan syntymäpäiväsankareita oli useampi, ja tuo 150 vuotta oli heidän yhteenlaskettu ikänsä. Matemaattisesti lahjakas Murska oli pääsyltään estynyt. Tämä tuntui muista yhtyeen jäsenistä tuskalliselta, sillä Murska on tunnettu säkenöivästä matemaattisesta älykkyydestään. Nyt todennäköisyyslaskennan saloihin tutustumaton loppuorkesteri oli kyvytön selvittämään todennäköisintä syntymäpäiväsankarimäärä / -vuosi -kombinaatiota. Olihan eri asia esiintyä kahdelle 75-vuotiaalle kuin viidelletoista kymmenkesäiselle juhlakalulle. Kutsuvieraita oli kuitenkin ilmoitettu olevan noin sata kappaletta. Koska Rankkuri voi laskea ystävänsä yhden käden sormilla, tuntui uskottavalta, että jokainen syntymäpäiväsankari kutsuisi bileisiinsä noin viisi ystäväänsä. Tämä taas tarkoitti, että syntymäpäiväsankareita oli oltava 20. Ilmiömäisen deduktion avulla Rankkuri päätteli, että yleisö koostui 7,5-vuotiaista. Kehityspsykologiaan oppikirjasta tutustunut allekirjoittanut yritti mieleenpalauttaa tieteenalan lainalaisuuksia. Tunnettu tosiseikka on, että alle kymmenvuotiaan mielenteoria ja empatiakyky ovat varsin kehittymättömät. Tarkoituksenmukaisinta olisikin siis soittaa tällaiselle puolisosiopaattiselle yleisölle pelkkää Burzumia. Lapsosille ei tulisi paha mieli ilkitöistä, mikäli kyseiset ilkityöt vain kohdistuisivat heidän oman persoonansa ulkopuolelle. Onneksi Rankkurilla on tukuittain toinen toistaan mainiompia kappaleita, jotka kertovat ihannoiden sorrosta, väkivallasta ja riistosta. Täältä tullaan ipanat!

Joko matematiikka tai jokin perustavanlaatuinen premissi oli pettänyt. Juhlapaikalla ei näkynyt yhtään alle kymmenvuotiasta. Sen sijaan paikalla parveili keski-ikää lähestyviä homo sapiens -lajin yksilöitä. Rankkuri päätteli, että lapsosten vanhemmat olivat ilmestyneet paikalle lasten sijasta. Kyseessä oli todennäköisesti kouluttamatton ihmisjoukko, sillä juhlapaikalla norkoilijat olivat melko nuoria ollakseen niin vanhojen lasten biologisia vanhempia. Tarkoittiko tämä strategian muutosta? Massan hitauden vuoksi ajatus ei saanut vastinetta reaalitodellisuudessa. Kun kone on saatu kerran liikkeelle, sen pystäyttämiseen tai suunnan muuttamiseen vaaditaan ylimaallisia voimia.

Lähettäjä Kolera-kenneli

Ämyrit paikalleen, nupit yhteentoista ja taidetta sylkemään. Puolen tunnin härväyksen ja metakan päätteeksi esiintymislava oli turvallisesti hien ja eritteiden peitossa. Yleisö vaikutti järkyttyneeltä. Napoleonin silmä haritti. Sieraimet laajenivat pinnallisen hengityksen tahtiin. Tunnelma oli kireä. Raikuvat aplodit laukaisivat jännityksen. Mehua tarjoiltiin. On hyvien tapojen vastaista olla ottamatta osaa alkukantaisiin rituaaleihin. Mehua siis myös juotiin. Lievä etyylialkoholin maku. Vanha kunnon C2H5OH. Muistikuvat ohenivat sekaviksi impressioiksi. Turskan hammas nousi pintaan jossain Helsinki-Travemünde -reitillä ja sukelsi Kruunuhakaan josta kahlasi matalassa vedessä kohti Sörnäistä. Kaasukellon päällä nähtiin valtava silmä. Oliko se tursas vai Suuri Cthulhu vai itse Rankkurin silmä, joka lempeänä tarkkaili näitä sisko- ja velikultia alkavan suven yössä auringon jo lepuuttaessa lämpöään taas alkavaa päivää varten?

Lähettäjä Kolera-kenneli

sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Heavy Corner 8.5.



Vanha kone lähtee yskien käyntiin. Viime kerrasta kun Rankkuri viihdytti yleisöään konserttilavalla oli kulunut jo kuukauden päivät. Vierivä kivi ei sammaloidu, mutta työtön rankkuri tekee mitä parhaiten työttömänä osaa, eli päihdeväärinkäyttäytyy. Kullervon tanssi luurankojen kanssa oli saanut patologiset mittakaavat kun koneiston oli määrä taas liikuttaa ratastaan.


Joku välkkyi ja piipitti kuin venäläinen tekokuu. "Sori, vituiksi meni", Prospektori tavasi puutteellisella äidinkielenhallinnallaan telekommunikaatiorasiastaan. Kullervon sekakäyttäytyminen oli taas kerran karannut lapasesta. Oliko illan keikka vaarassa? Myös Napoleonin kunto huolestutti. Viimeinen muistikuva Prospektorilla oli vanhasta Naposta rivitalon pihalta sätkä huulessa, täyteen nappeja ladattuna, Prospektoria itseään paikalta pois autokyydissä kuljetettaessa.


Puhelu luotettavalle miehelle, taksilla laboratoriolle, kamat auton takaluukkuun ja kohti illan keikkamestaa. Muutaman tukalan odotuksen täytteisen tunnin sisällä koko Rankkuri oli kasassa, Kullervoa lukuunottamatta. Illan keikka oli tarkoitus heittää salilliselle peljästyttäviä saatananpalvojia repaleisissa vaatteissa ja liimahumalassa. Tämä tulisi olemaan yleisö, jonka viihdyttämällä kastroiminen olisi Rankkurille kova haaste ilman mustaan magiaan vihkiytynyttä Kullervoa. Onneksi paikalla oli mustan rytmimusiikin suurlähettiläs Disquiet Animus, jonka oli tarkoitus hoitaa loppuseremonia Rankkurin ensin pehmitettyä lahopäiset liimapetterit.


Lähettäjä Kolera-kenneli



Ovet aukesivat. Kylmä tuuli puhalsi salin halki. Liiman katku ja paholaisen hengitys valtasivat tilan. Saatananpalvonnan turmelemat ruumiit alkoivat täyttää salin. Tilanne näytti lupaavan tukalalta. Kohta olisi aika toiminnalle. Rankkuri oli maalannut kasvoihinsa suojaavat merkit, mutta ilman Kullervoa peli näytti pelatulta. Kohti kuolemaa, ylpeinä ja hymy huulilla. Yhtye tunsi jo kalman katkeran kylmän puhalluksen. Äkkiä ovelta näkyi valoa. "Vade retro!", raikasi julma mylvintä. Kullervon nyrkit lennättivät paholaisen kätyreitä ympäri taloa kun tämä yhdennellätoista hetkellä aurasi tiensä nurkkaan ajetun yhtyeensä kärkeen.


Soittimet tanassa Rankkuri aloitti taistelun paholaista vastaan. Säädytön mylvintä täytti salin. Rankkurin kädet olivat terästä ja watteja oli hukattavaksi asti. Puolessa tunnissa taistelu taukosi. Eturivin vihulaiset olivat löytäneet sisäisen Travoltansa. Liimapurkit olivat muuttuneet kokaiiniksi ja hiukset olivat nousseet afroille. Mustat nahkahousut olivat muuttuneet tötterölahkeiksi ja Marduk-paidat tuuheaksi rintakarvoitukseksi. Hyvyys oli voittanut taas. Oli aika antaa tila loppuseremonian suorittajalle.



Lähettäjä Kolera-kenneli



sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Takaisin laboratorioon

Rankkuri on sukeltanut taas koeputkien ja kaasukromatografien kiehtovaan maailmaan. Loppusuora häämöttää. Verta, hikeä ja kyyneleitä on vuodatettu. Pelko on todellista. Tallennettuna on nyt rumpujen lisäksi valtaosa muistakin instrumenteista. Viimeisin askel on ollut laulusuoritusten taltioinnin aloittaminen. Ensimmäinen kokeilu oli rajankäyntiä hulluuden kanssa. Muutamia kiehtovia atavistisia äänteitä on onnistuttu taltioimaan, samoin muinaista alkusoinnullista runoutta. Raportoimme tilanteen kehityksestä.

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Keikalla Wäiskissä 10.4.2010

Rankkuri esiintyy Ravintolalaiva Wäiskissä 10. huhtikuuta Satanic Seas of Suffering -festivaaleilla. Keikkasetti on kappalemateriaaliltaan ja kompositioltaan erinomainen.